!#?!@!#?!

Miks ihmeessä pitää olla olemassa elektroniikkaa joka ei toimi? Ois niin paljon helpompaa ko kaikki menis niinko pitää sormia napsauttamalla. Ensin ei toiminu Elisa Viihteen laajakaista ja ny ei toimi digiboksi, tai no saattaa osa syyllinen olla (taas kerran) käyttäjä. Ensin nimittäin laitoin antennijohdon väärin päin, mut sen jälkee vielä herjas jotain. 

Mut nyt sohvalla köllöttämistä ja kohta alkaa Titanic, joka on ihan pakko kattoo, vaikka se on nähty ainaki miljoona kertaa jo. Teetä ja jotain pientä iltapalaa leffan seuraks!

JA HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ, 

vaikka se miltein onki jo ohi 

                    PPP 

Italian vikoja

En oikeen keksiny kunnon otsikkoo tälle postaukselle, mutta viime aikoina nyt kon ehtiny asumaan täällä jonkin aikaa jo ja on alkanu tarviimaan lääkkeitä sun muuta ja on pitäny lähteen käymään tuolla sairaalassa, niin siellä ei sitten toimi mikää. Tuntuu siltä ko lääkärit siellä ei jaksais tehä mittää.

Käytii kaverin kaa tänää siis sairaalassa, koska sillä oli vatsa niin kipee, että miltei ei pystynny kävelemäänkään. Mentii eka päivystykseen, siellä ne sanos et ootte vääräs paikkaa ja ohjas meijät toiseen osastoon. Siellä ooteltiin suht kauan ja loppujen lopuks lääkäri vaan sanos ''Mitä sie täällä teet, mee kotio ja odottele siellä että menee ohi''! Lähettiin kyl ton jälkiä kotia, ko kaverin piti menn töihin. Millonkoha täällä saa sitä hoitoa, sitten ko on miltei kuollu?

Käyään kyl uuestaan siellä joku päivä jos ei kipu läksi poijes, ja sillon kyllä vaaditaan että ne tekee ees jotai, koska ei toi mitään normaalia oo! Nyt tuli vähä negatiivisen puoleinen postaus, mut täällä ei oikeasti toimi mikään...

Epävarma kaikesta

Nyt on viime päivinä tullu sellain olo, etten tiiä onko tää perhe oikee miulle. Töitä en tee paljoaka, ei johdu kylläkään siitä ettenkö haluais, mut tää poika on hemmoteltu, eikä ikinä haluu tehä mittää. Miun tehtävä on opettaa englantia sille, mut sitä ei kiinnosta ollenkaa ja aina soittaa vanhemmille, ettei jaksa tehä mitää. No nyt oon alkanu saamaan valituksia siitä ko mitää edistystä ei oo alkanu tapahtumaa, no ei kai sitä tuukka, jos se ei suostu tekemää mitää...

Ja jotai vaikeuksia perheen isän kaa, en oo ollu kon muutaman kuukauden täs perheessä, mut ongelmia tuntuu tulevan lisää koko aika... en oikeen tiiä mitä tekisin, tekis mieli ettiä uus perhe, mut en taas tiiä miten sen ilmottais tälle perheelle ja aina sen perheen ettiminen ei oo nii helppoo, mut sen tiiän että Suomeen en haluu menn takasin, pakko keksii joku muu ratkasu.

Kumpa vaa tietiäisin mikä ois oikee ratkasu. Mut toisaalta en oo ollu kon vaan pari kuukautta täs perhees, asiat voi muuttuu paremmiks... tai si huonommiks.
Mietin kuiteski asioita vielä Suomen loman yli ja puhun vaiks asiasta äippäpuolen kaa, se keksii yleensä suht järkeviä ratkasuja (:

Ahdistusta...

Että kaiken pitää mennä aina just toisella tapaa kon on suunnitellu. Kävin tänää kiertelee kauppoja ja löysin ihan kivan vaatekaupan keskustasta ja kon olin aikani kierrelly ni näin Peterin...

Se sitten päätti avautua... Sanos, että tykkää miusta ehkä vähän liian vahvoilla sanoilla. Ja ensinäkä 5 päivän tuntemisen jälkee, ei tollasta voi tehä. Se ei tunne miuu viel olleska. Ja nyt ahistaa niin paljon, tekis mieli vaa kadota ja eikä nähä sitä enää olleska, mut sitä on aika vaikeeta paeta tällässees pikkupaikassa, varsinka ko en tunne kovin monia ihmisei täältä!

Mut onneks ylihuomenna pääsee täält koko viikonlopuks pois, saatan tulla vasta maanantai aamuna takasin. En kuitenkaa aijo nähä Peteriä ny vähään aikaa... ei pysty...