Hmmm...

Asiat on edistyny sen verran, että jonkinlainen suunnitelma tulevasta on tiedossa, tosin en tykkää hirveesti siitä. Kuitenkin toivon että asiat järjestyy siten miten oon suunnitellu.

Tänään pistin Turun Paasikivi opistolle sähköpostia ja kyselin jotain asioita, nyt vaan odotellaan vastausta ja yritän miettiä postiviisia asioita (tällä hetkellä ei oo kon yks, pääsen, ehkä opiskelemaan sellasta mikä oikeesti kiinnostaa).

Suomeen meno ahistaa ihan kauheesti tällä hetkellä, se on viimesin asia mitä haluisin tehä, mutta pakko se vaan on. En voi täälläkään olla ilman työpaikkaa/rahaa. Ja tosiaan pääsen kokemaan jotain ihan uutta, muutto uuteen kaupunkiin yksin ja pääsen asumaan ihan yksin. Katotaan miten siinä käy, voi tulla vähä yksinäistä ainaki aika ajoin. En oo koskaan asunu yksin, täälläkin kaverin kanssa. Vaikka välillä on meinannu mennä hermot, niin on se ollu mukavaa et on ees joku ollu seurana.

***

Things are in a point that I have some kind of plans of the future, well I won't like it much. Although I hope they will happen how I have planned. 

Today I sent an e-mail to Turku, Paasikivi institute and I was asking some basic stuff, now I just gotta wait the reply. Meanwhile I'm trying to think all the positive sides of going back to Finland (at the moment there's just one, I'll probably get to study something what I'm really interested in). 

Thinking of going back to Finland makes me want to run away, that's the last thing I'd want to do, but I have to. I really can't be here without a job and money. And I'll get to experience something totally new for me, move to other city alone and I'll finally get to live just by myself. Let's see how that's going to happen, I think it will be lonely sometimes. I never lived alone, also here I have lived with my friend. Even it's been difficult sometimes, I have really liked that here 

has been company with me. 

Kuva: Google