Toivottavasti hyviä uutisia!

Puhelin alko soimaa pikkusen yli kaheksan. Ehkä tuleva host mama soitteli. Juteltiin siinä hetken kaikkee ja ei muuten jännittäny enää yhtää. N. tunti ennen puheluu olin iha paniikissa ja olin iha varma etten sais mitää järkevää sanottavaa suusta, mut hyvin meni. Puhelu meni tosi luonnollisesti eikä tullu mitää kiusallista hiljasta hetkee.

 Jatkosta sovittiin sen verran, että skypetellään tiistaina lisää, ko host mama oli (kans) flunssassa, joten ei puhuttu kovin kauaa. Enempi sitte tiistaina koko perheen kanssa! 

Puhelust tuli sellane kuva, et saattaisin olla menossa kyseiseen perheeseen, toivon et tärppää! Tää perhe kuulostaa niin ihanalle ja just sopivalta miulle :) Nyt vaa peukut pystyy et käy hyvin, varmaa täs lähiaikoin alkaa selviimää et mihin sitä päätyy vai päätyykö mihinkä.